Learn X in Y minutes

// Yhden rivin kommentti
/* Useamman
 rivin kommentti */

// Package -lausekkeella aloitetaan jokainen lähdekooditiedosto.
// main on erityinen nimi joka ilmoittaa
// suoritettavan tiedoston kirjaston sijasta.
package main

// Import -lauseke ilmoittaa tässä tiedostossa käytetyt kirjastot.
import (
    "fmt"       // Paketti Go:n oletuskirjastosta.
    "io/ioutil" // Implementoi hyödyllisiä I/O -funktioita.
    m "math"    // Matematiikkakirjasto jolla on paikallinen nimi m.
    "net/http"  // Kyllä, web-palvelin!
    "strconv"   // Kirjainjonojen muuntajia.
)

// Funktion määrittelijä. Main on erityinen: se on ohjelman suorittamisen
// aloittamisen alkupiste. Rakasta tai vihaa sitä, Go käyttää aaltosulkeita.
func main() {
    // Println tulostaa rivin stdoutiin.
    // Se tulee paketin fmt mukana, joten paketin nimi on mainittava.
    fmt.Println("Hei maailma!")

    // Kutsu toista funktiota tämän paketin sisällä.
    beyondHello()
}

// Funktioilla voi olla parametrejä sulkeissa.
// Vaikkei parametrejä olisikaan, sulkeet ovat silti pakolliset.
func beyondHello() {
    var x int // Muuttujan ilmoittaminen: ne täytyy ilmoittaa ennen käyttöä.
    x = 3     // Arvon antaminen muuttujalle.
    // "Lyhyet" ilmoitukset käyttävät := joka päättelee tyypin, ilmoittaa
    // sekä antaa arvon muuttujalle.
    y := 4
    sum, prod := learnMultiple(x, y)          // Funktio palauttaa kaksi arvoa.
    fmt.Println("summa:", sum, "tulo:", prod) // Yksinkertainen tuloste.
    learnTypes()                              // < y minuuttia, opi lisää!
}

/* <- usean rivin kommentti
Funktioilla voi olla parametrejä ja (useita!) palautusarvoja.
Tässä `x`, `y` ovat argumenttejä ja `sum`, `prod` ovat ne, mitä palautetaan.
Huomaa että `x` ja `sum` saavat tyyin `int`.
*/
func learnMultiple(x, y int) (sum, prod int) {
    return x + y, x * y // Palauta kaksi arvoa.
}

// Sisäänrakennettuja tyyppejä ja todellisarvoja.
func learnTypes() {
    // Lyhyt ilmoitus antaa yleensä haluamasi.
    str := "Opi Go!" // merkkijonotyyppi.

    s2 := `"raaka" todellisarvoinen merkkijono
voi sisältää rivinvaihtoja.` // Sama merkkijonotyyppi.

    // Ei-ASCII todellisarvo. Go-lähdekoodi on UTF-8.
    g := 'Σ' // riimutyyppi, lempinimi int32:lle, sisältää unicode-koodipisteen.

    f := 3.14159 //float64, IEEE-754 64-bittinen liukuluku.
    c := 3 + 4i  // complex128, sisäisesti ilmaistu kahdella float64:lla.

    // var -syntaksi alkuarvoilla.
    var u uint = 7 // Etumerkitön, toteutus riippuvainen koosta kuten int.
    var pi float32 = 22. / 7

    // Muuntosyntaksi lyhyellä ilmoituksella.
    n := byte('\n') // byte on leminimi uint8:lle.

    // Listoilla on kiinteä koko kääntöhetkellä.
    var a4 [4]int           // 4 int:in lista, alkiot ovat alustettu nolliksi.
    a3 := [...]int{3, 1, 5} // Listan alustaja jonka kiinteäksi kooksi tulee 3
    // alkiota, jotka saavat arvot 3, 1, ja 5.

    // Siivuilla on muuttuva koko. Sekä listoilla että siivuilla on puolensa,
    // mutta siivut ovat yleisempiä käyttötapojensa vuoksi.
    s3 := []int{4, 5, 9}    // Vertaa a3: ei sananheittoa (...).
    s4 := make([]int, 4)    // Varaa 4 int:n siivun, alkiot alustettu nolliksi.
    var d2 [][]float64      // Vain ilmoitus, muistia ei varata.
    bs := []byte("a slice") // Tyypinmuuntosyntaksi.

    // Koska siivut ovat dynaamisia, niitä voidaan yhdistellä sellaisinaan.
    // Lisätäksesi alkioita siivuun, käytä sisäänrakennettua append()-funktiota.
    // Ensimmäinen argumentti on siivu, johon alkoita lisätään.
    s := []int{1, 2, 3}     // Tuloksena on kolmen alkion pituinen lista.
    s = append(s, 4, 5, 6)  // Lisätty kolme alkiota. Siivun pituudeksi tulee 6.
    fmt.Println(s) // Päivitetty siivu on nyt [1 2 3 4 5 6]

    // Lisätäksesi siivun toiseen voit antaa append-funktiolle referenssin
    // siivuun tai todellisarvoiseen siivuun lisäämällä sanaheiton argumentin
    // perään. Tämä tapa purkaa siivun alkiot ja lisää ne siivuun s.
    s = append(s, []int{7, 8, 9}...) // 2. argumentti on todellisarvoinen siivu.
    fmt.Println(s)  // Päivitetty siivu on nyt [1 2 3 4 5 6 7 8 9]

    p, q := learnMemory() // Ilmoittaa p ja q olevan tyyppiä osoittaja int:iin.
    fmt.Println(*p, *q)   // * seuraa osoittajaa. Tämä tulostaa kaksi int:ä.

    // Kartat ovat dynaamisesti kasvavia assosiatiivisia listoja, kuten hash tai
    // dictionary toisissa kielissä.
    m := map[string]int{"three": 3, "four": 4}
    m["one"] = 1

    // Käyttämättömät muuttujat ovat virheitä Go:ssa.
    // Alaviiva antaa sinun "käyttää" muuttujan mutta hylätä sen arvon.
    _, _, _, _, _, _, _, _, _, _ = str, s2, g, f, u, pi, n, a3, s4, bs
    // Tulostaminen tietysti lasketaan muuttujan käyttämiseksi.
    fmt.Println(s, c, a4, s3, d2, m)

    learnFlowControl() // Takaisin flowiin.
}

// Go:ssa on useista muista kielistä poiketen mahdollista käyttää nimettyjä
// palautusarvoja.
// Nimen antaminen palautettavan arvon tyypille funktion ilmoitusrivillä
// mahdollistaa helpon palaamisen useasta eri funktion suorituskohdasta sekä
// pelkän return-lausekkeen käytön ilman muita mainintoja.
func learnNamedReturns(x, y int) (z int) {
    z = x * y
    return // z on epäsuorasti tässä, koska nimesimme sen aiemmin.
}

// Go kerää kaikki roskansa. Siinä on osoittajia mutta ei niiden laskentoa.
// Voit tehdä virheen mitättömällä osoittajalla, mutta et
// kasvattamalla osoittajaa.
func learnMemory() (p, q *int) {
    // Nimetyillä palautusarvoilla p ja q on tyyppi osoittaja int:iin.
    p = new(int) // Sisäänrakennettu funktio new varaa muistia.
    // Varattu int on alustettu nollaksi, p ei ole enää mitätön.
    s := make([]int, 20) // Varaa 20 int:ä yhteen kohtaan muistissa.
    s[3] = 7             // Anna yhdelle niistä arvo.
    r := -2              // Ilmoita toinen paikallinen muuttuja.
    return &s[3], &r     // & ottaa asian osoitteen muistissa.
}

func expensiveComputation() float64 {
    return m.Exp(10)
}

func learnFlowControl() {
    // If -lausekkeet vaativat aaltosulkeet mutta ei tavallisia sulkeita.
    if true {
        fmt.Println("mitä mä sanoin")
    }
    // Muotoilu on standardoitu käyttämällä komentorivin komentoa "go fmt".
    if false {
        // Nyrpistys.
    } else {
        // Nautinto.
    }
    // Käytä switch -lauseketta ketjutettujen if -lausekkeiden sijasta.
    x := 42.0
    switch x {
    case 0:
    case 1:
    case 42:
        // Tapaukset eivät "tipu läpi".
        /*
        Kuitenkin meillä on erikseen `fallthrough` -avainsana. Katso:
          https://go.dev/wiki/Switch#fall-through
        */
    case 43:
        // Saavuttamaton.
    default:
        // Oletustapaus (default) on valinnainen.
    }
    // Kuten if, for -lauseke ei myöskään käytä tavallisia sulkeita.
    // for- ja if- lausekkeissa ilmoitetut muuttujat ovat paikallisia niiden
    // piireissä.
    for x := 0; x < 3; x++ { // ++ on lauseke. Sama kuin "x = x + 1".
        fmt.Println("iteraatio", x)
    }
    // x == 42 tässä.

    // For on kielen ainoa silmukkalauseke mutta sillä on vaihtoehtosia muotoja.
    for { // Päättymätön silmukka.
        break    // Kunhan vitsailin.
        continue // Saavuttamaton.
    }

    // Voit käyttää range -lauseketta iteroidaksesi listojen, siivujen, merkki-
    // jonojen, karttojen tai kanavien läpi. range palauttaa yhden (kanava) tai
    // kaksi arvoa (lista, siivu, merkkijono ja kartta).
    for key, value := range map[string]int{"yksi": 1, "kaksi": 2, "kolme": 3} {
        // jokaista kartan paria kohden, tulosta avain ja arvo
        fmt.Printf("avain=%s, arvo=%d\n", key, value)
    }

    // Kuten for -lausekkeessa := if -lausekkeessa tarkoittaa ilmoittamista ja
    // arvon asettamista.
    // Aseta ensin y, sitten testaa onko y > x.
    if y := expensiveComputation(); y > x {
        x = y
    }
    // Todellisarvoiset funktiot ovat sulkeumia.
    xBig := func() bool {
        return x > 10000 // Viittaa ylempänä ilmoitettuun x:ään.
    }
    fmt.Println("xBig:", xBig()) // tosi (viimeisin arvo on e^10).
    x = 1.3e3                    // Tämä tekee x == 1300
    fmt.Println("xBig:", xBig()) // epätosi nyt.

    // Lisäksi todellisarvoiset funktiot voidaan samalla sekä ilmoittaa että
    // kutsua, jolloin niitä voidaan käyttää funtioiden argumentteina kunhan:
    // a) todellisarvoinen funktio kutsutaan välittömästi (),
    // b) palautettu tyyppi vastaa odotettua argumentin tyyppiä.
    fmt.Println("Lisää ja tuplaa kaksi numeroa: ",
        func(a, b int) int {
            return (a + b) * 2
        }(10, 2)) // Kutsuttu argumenteilla 10 ja 2
    // => Lisää ja tuplaa kaksi numeroa: 24

    // Kun tarvitset sitä, rakastat sitä.
    goto love
love:

    learnFunctionFactory() // Funktioita palauttavat funktiot
    learnDefer()      // Nopea kiertoreitti tärkeään avainsanaan.
    learnInterfaces() // Hyvää kamaa tulossa!
}

func learnFunctionFactory() {
    // Seuraavat kaksi ovat vastaavia, mutta toinen on käytännöllisempi
    fmt.Println(sentenceFactory("kesä")("Kaunis", "päivä!"))

    d := sentenceFactory("kesä")
    fmt.Println(d("Kaunis", "päivä!"))
    fmt.Println(d("Laiska", "iltapäivä!"))
}

// Somisteet ovat yleisiä toisissa kielissä. Sama saavutetaan Go:ssa käyttämällä
// todellisarvoisia funktioita jotka ottavat vastaan argumentteja.
func sentenceFactory(mystring string) func(before, after string) string {
    return func(before, after string) string {
        return fmt.Sprintf("%s %s %s", before, mystring, after) // uusi jono
    }
}

func learnDefer() (ok bool) {
    // Lykätyt lausekkeet suoritetaan juuri ennen funktiosta palaamista.
    defer fmt.Println("lykätyt lausekkeet suorittuvat")
    defer fmt.Println("käänteisessä järjestyksessä (LIFO).")
    defer fmt.Println("\nTämä rivi tulostuu ensin, koska")
    // Defer -lauseketta käytetään yleisesti tiedoston sulkemiseksi, jotta
    // tiedoston sulkeva funktio pysyy lähellä sen avannutta funktiota.
    return true
}

// Määrittele Stringer rajapintatyypiksi jolla on
// yksi jäsenfunktio eli metodi, String.
type Stringer interface {
    String() string
}

// Määrittele pair rakenteeksi jossa on kaksi kenttää, x ja y tyyppiä int.
type pair struct {
    x, y int
}

// Määrittele jäsenfunktio pair:lle. Pair tyydyttää nyt Stringer -rajapinnan.
func (p pair) String() string { // p:tä kutsutaan nimellä "receiver"
    // Sprintf on toinen julkinen funktio paketissa fmt.
    // Pistesyntaksilla viitataan P:n kenttiin.
    return fmt.Sprintf("(%d, %d)", p.x, p.y)
}

func learnInterfaces() {
    // Aaltosuljesyntaksi on "todellisarvoinen rakenne". Se todentuu alustetuksi
    // rakenteeksi. := -syntaksi ilmoittaa ja alustaa p:n täksi rakenteeksi.
    p := pair{3, 4}
    fmt.Println(p.String()) // Kutsu p:n (tyyppiä pair) jäsenfunktiota String.
    var i Stringer          // Ilmoita i Stringer-rajapintatyypiksi.
    i = p                   // Pätevä koska pair tyydyttää rajapinnan Stringer.
    // Kutsu i:n (Stringer) jäsenfunktiota String. Tuloste on sama kuin yllä.
    fmt.Println(i.String())

    // Funktiot fmt-paketissa kutsuvat argumenttien String-jäsenfunktiota
    // selvittääkseen onko niistä saatavilla tulostettavaa vastinetta.
    fmt.Println(p) // Tuloste on sama kuin yllä. Println kutsuu String-metodia.
    fmt.Println(i) // Tuloste on sama kuin yllä.

    learnVariadicParams("loistavaa", "oppimista", "täällä!")
}

// Funktioilla voi olla muuttuva eli variteettinen
// määrä argumentteja eli parametrejä.
func learnVariadicParams(myStrings ...interface{}) {
    // Iteroi jokaisen argumentin läpi.
    // Tässä alaviivalla sivuutetaan argumenttilistan kunkin kohdan indeksi.
    for _, param := range myStrings {
        fmt.Println("param:", param)
    }

    // Luovuta variteettinen arvo variteettisena parametrinä.
    fmt.Println("params:", fmt.Sprintln(myStrings...))

    learnErrorHandling()
}

func learnErrorHandling() {
    // "; ok" -muotoa käytetään selvittääksemme toimiko jokin vai ei.
    m := map[int]string{3: "kolme", 4: "neljä"}
    if x, ok := m[1]; !ok { // ok on epätosi koska 1 ei ole kartassa.
        fmt.Println("ei ketään täällä")
    } else {
        fmt.Print(x) // x olisi arvo jos se olisi kartassa.
    }
    // Virhearvo voi kertoa muutakin ongelmasta.
    if _, err := strconv.Atoi("ei-luku"); err != nil { // _ sivuuttaa arvon
        // tulostaa strconv.ParseInt: parsing "ei-luku": invalid syntax
        fmt.Println(err)
    }
    // Palaamme rajapintoihin hieman myöhemmin. Sillä välin,
    learnConcurrency()
}

// c on kanava, samanaikaisturvallinen viestintäolio.
func inc(i int, c chan int) {
    c <- i + 1 // <- on "lähetysoperaattori" kun kanava on siitä vasemmalla.
}

// Käytämme inc -funktiota samanaikaiseen lukujen lisäämiseen.
func learnConcurrency() {
    // Sama make -funktio jota käytimme aikaisemmin siivun luomiseksi. Make
    // varaa muistin ja alustaa siivut, kartat ja kanavat.
    c := make(chan int)
    // Aloita kolme samanaikaista gorutiinia (goroutine). Luvut kasvavat
    // samanaikaisesti ja ehkäpä rinnakkain jos laite on kykenevä ja oikein
    // määritelty. Kaikki kolme lähettävät samalle kanavalle.
    go inc(0, c) // go -lauseke aloittaa uuden gorutiinin.
    go inc(10, c)
    go inc(-805, c)
    // Lue kolme palautusarvoa kanavalta ja tulosta ne.
    // Niiden saapumisjärjestystä ei voida taata!
    // <- on "vastaanotto-operaattori" jos kanava on oikealla
    fmt.Println(<-c, <-c, <-c)

    cs := make(chan string)       // Toinen kanava joka käsittelee merkkijonoja.
    ccs := make(chan chan string) // Kanava joka käsittelee merkkijonokanavia.
    go func() { c <- 84 }()       // Aloita uusi gorutiini arvon lähettämiseksi.
    go func() { cs <- "sanaa" }() // Uudestaan, mutta cs -kanava tällä kertaa.
    // Select -lausekkeella on syntaksi kuten switch -lausekkeella mutta
    // jokainen tapaus sisältää kanavaoperaation. Se valitsee satunnaisen
    // tapauksen niistä kanavista, jotka ovat kommunikaatiovalmiita
    select {
    case i := <-c: // Vastaanotettu arvo voidaan antaa muuttujalle
        fmt.Printf("se on %T", i)
    case <-cs: // tai vastaanotettu arvo voidaan sivuuttaa.
        fmt.Println("se on merkkijono")
    case <-ccs: // Tyhjä kanava; ei valmis kommunikaatioon.
        fmt.Println("ei tapahtunut.")
    }
    // Tässä vaiheessa arvo oli otettu joko c:ltä tai cs:ltä. Yksi kahdesta
    // ylempänä aloitetusta gorutiinista on valmistunut, toinen pysyy tukossa.

    learnWebProgramming() // Go tekee sitä. Sinäkin haluat tehdä sitä.
}

// Yksittäinen funktio http -paketista aloittaa web-palvelimen.
func learnWebProgramming() {

    // ListenAndServe:n ensimmäinen parametri on TCP-osoite, jota kuunnellaan.
    // Toinen parametri on rajapinta, http.Handler.
    go func() {
        err := http.ListenAndServe(":8080", pair{})
        fmt.Println(err) // älä sivuuta virheitä.
    }()

    requestServer()
}

// Tee pair:sta http.Handler implementoimalla sen ainoa metodi, ServeHTTP.
func (p pair) ServeHTTP(w http.ResponseWriter, r *http.Request) {
    // Tarjoa dataa metodilla http.ResponseWriter.
    w.Write([]byte("Opit Go:n Y minuutissa!"))
}

func requestServer() {
    resp, err := http.Get("http://localhost:8080")
    fmt.Println(err)
    defer resp.Body.Close()
    body, err := ioutil.ReadAll(resp.Body)
    fmt.Printf("\nWeb-palvelin sanoo: `%s`", string(body))
}